Riikka-Lea

JOKAISELLA ON OIKEUS VÄLITTÄMISEEN

Jokaisessa työssä olisi hyvä olla sydän mukana mutta varsinkin kutsumusammateissa se on välttämättömyys. Hakeutumistahan niihin perustellan yleensä auttamishalun vuoksi.

Jos työ väsyttää on siitä yksinkertaiseti sanottava esimiehelle. Noustava barrikaadeille sen vuoksi, että sinulla on vastuu toisen ihmisen hengestä.

VENÄLÄINEN RULETTI

”Hän avaa revolverin pesän. Pyöräyttää sitä. Öljy haisee. Rulla pyörii. Hän laittaa luodin sisään ja pyöräyttää rullaa.
Tuohon hetkeen kukaan ei liikkunut. Kaikki veri vain pakeni meistä. Olimme, kuin vampyyritarhan lapset. Valkoisia, täydellisen liikkumattomia.”

Ote kirjani sivulta 30.

PURA VIDA. ELÄTKÖ VAI OLETKO OLEMASSA?

”Sinä et ole vain olemassa. Sinä Elät” Ja se on se mihin me liian usein jäämme kiinni.
Olemassaoloon.
Unohdamme hengittää syvään ja nauttia elämästä juuri sellaisena, kuin se tällä hetkellä on.
Me olemme hädin tuskin kinni olemassaolossa uskaltamatta keikuttaa venettä, koska mehän saattaismme tuntea jotain.
Me saattaisimme itseasiassa alkaa elää.
Pura Vida. Onnellinen. Elämä.

LISÄÄKÖ TIETO TUSKAA?

Tiedostaminen synnyttää myötätuntoa. Sen sijaan, että pidämm mielipiteenä naisten ja tyttöjen, niin yleistä hakkaamista Suomessa, se ehkä auttaiskin meitä ymmärtämään, niitä naisia ja tyttöjä, jotka kokevat sitä jatkuvasti. Se veisi meidät ihmisinä pidemmälle.

ÄKKILÄHTÖ VARKAUTEEN

Ilman vapautta olen vain liukuhihna orja. Ohjelmoitu toteuttamaan, jonkun toisen määränpää minun elämässäni. Vailla omaa ainutlaatuista polkuani. Vailla uskallusta elää sitä.

UNELMA AFRIKASTA

Emme me löydä matkaltamme seuraava askelta me löydämme oivalluksen itsestämme. Yhä uudelleen ja uudelleen.

MYSTINEN MATKA MATKAMESSUILLE

Huusin OI! Kylmät väreet ryntäsivät voimallisesti pitkin kehoani ylös ja alas. Mies kirjoitti tiskin ääressä jotain. Huuliltani, kehostani, jostain syvältä purkautui uudestaan ”Oi”, en kyennyt muuhun.