Suomen Luonnon Päivän ajatuksia
Kun suorittaminen jäi pois aloin huomaamaan ympäristöni. Tuo läsnäolo seuraa minua myös muuhun elämään. keskusteluihin, kaupungilla liikkumiseen.
2018 myin kaiken mitä omistan ja vain hyppäsin.
Taskussa 1500 euroa, 30euron arvoinen Eckerölinen matkalippu, olalla rinkka ja vierellä vihikoira Ulla.
Olin kielitaidoton. En tiennyt mihin menen, enkä tulenko koskaan takaisin. Ei kiinnikkeitä materiaan. Ei omaisuutta. Ei suunnitelmaa.
Täydellinen hyppy tuntemattomaan.
Elämäni kasvattavin kokemus.
Kartta Rohkeuteen on juuri sitä. Opas kirja pelkojen selättämiseen ja hyppyyn tuntemattomaan. Sen aihealueet käsittelevät matkailua. Uskallusta elää elämäämme aidon vapaasti ja rohkeasti.
Kun vapaudumme henkisesti Itsensä rakastamisen taidon myötä alamme toteuttaa niitä asioita, jotka tuottaat meille nautintoa ja elämäniloa.
Niiden ei tarvitse olla suuria.
Lenkki lähimetsään, roadtrip kauppaan. Ei ole loppujen lopuksi kyse siitä mitä teemme vaan miten sen teemme.
Kun arkemme on täynnä ihmeitä ja rakkaus elämään täyttää päivämme mitä muuta enää halauismme toivoa?
Kun suorittaminen jäi pois aloin huomaamaan ympäristöni. Tuo läsnäolo seuraa minua myös muuhun elämään. keskusteluihin, kaupungilla liikkumiseen.
Navigaattorini on jo yleinen vitsi ystäväpiirissäni. En tiedä montako tuhatta kilometriä olen sen vuoksi ajanut rupuisilla pikkuteillä vaikka vieressä on kulkenut hyvä suora tie pisteestä A pisteeseen B.
Miten tuon kauniin, ihanan, luonnonläheisen juhlan vietto on sitten muuttunut vuosikymmenien saatossa? Miksi se sykähdyttää edelleen ja laittaa sydämen laulamaan …
Minulta pyydettiin vieraskynäpostausta aiheena mikä oli käännekohta elämässäni. Onko niitä oikeasti vain yksi? Lue lisää MutsiDuunissa blogista ja käy kurkkimassa …
Vapaus Valita on loppu henkiselle orjuudelle vieraskynäpostaukseni olkaa hyvät Lue lisää
”Hän avaa revolverin pesän. Pyöräyttää sitä. Öljy haisee. Rulla pyörii. Hän laittaa luodin sisään ja pyöräyttää rullaa.
Tuohon hetkeen kukaan ei liikkunut. Kaikki veri vain pakeni meistä. Olimme, kuin vampyyritarhan lapset. Valkoisia, täydellisen liikkumattomia.”
Ote kirjani sivulta 30.
”Mainostaminen on päivän sana mutta kuka sitä saa tehdä ja miten? Tajunnavirtaa taskulaskimen kokoisella mikrofonilla suoraan Pohjois- Karjalasta.” Mikä hiton …
Me olemme hädin tuskin kiinni olemassaolossa uskaltamatta keikutta venettä, koska mehän saattisimme tuntea jotain.
Tiedostaminen synnyttää myötätuntoa. Sen sijaan, että pidämm mielipiteenä naisten ja tyttöjen, niin yleistä hakkaamista Suomessa, se ehkä auttaiskin meitä ymmärtämään, niitä naisia ja tyttöjä, jotka kokevat sitä jatkuvasti. Se veisi meidät ihmisinä pidemmälle.
Ilman vapautta olen vain liukuhihna orja. Ohjelmoitu toteuttamaan, jonkun toisen määränpää minun elämässäni. Vailla omaa ainutlaatuista polkuani. Vailla uskallusta elää sitä.