Joskus katson taaksepäin ja tunnen riipaisevaa tuskaa siitä, että menetin kaikki nuo vuodet, joina pakenin päihteisiin mieleni solmuja. On helppo jossitella, mitä jos? Tuo mielenterveyden hoidon ammattilainen olisi kuullut? Kuunnellut? Välittänyt?
Ote kirjani sivulta 181

Niin mitäpä, jos olisimme valinneet työmme sen mukaan mikä on meille aidosti tärkeää ja mistä pidämme?

Olen kohdannut paljon välinpitämättömyyttä, myös omani.  Siihen tilaan meneminen on helppoa. Katkaisee vain kaikki tunne siteet vaikkapa takahampaita yhteen puremalla. Sieltä tilasta on vaikempi päästä pois, jos tuota tunnekylmyyttä on jatkunut pitkään.

Sydänchakaran surkastuminen, kaiken negatiivisuuden päälleen vetäminen on niin helppoa. Joskus vieläkin se tuntuu olevan helpompaa itselleni, kuin sydänvoimassa pysyminen.

Kun kirjaani lukee saattaisi luulla, että olen täysin tunteeon ja niin varmasti olinkin. Olin hyvin opetettu tämän maailman sääntöihin.

Kovat gimmat eivät itke ja jokainen saa pärjätä omillaan.

Uskomusta vahvistivat erilaiset viranomaistahot, joilta apua vuosikymmenien saatossa hain.

Me hakeudumme yleensä avunpiiriin, kun omat voimamme eivät enää riitä. Kun olemme elämän solmukohdissa, sairauksien, menetyksien, isojen tai pienempien kriisien saatossa. Silloin hakeudumme kolkuttamaan amattilaisten ovia.

JOKAISELLA ON OIKEUS VÄLITTÄMISEEN

Siitä syystä välinpitämättömyys auttajan ammatissa ja sen kerranaisvaikutukset asiakkaisiin, on yksi suurimmista tämänkin ajan keskustelujen aiheista.

Se ei tarkoita, etteikö aloilla työskentelisi ihania, työtään rakastavia ihmisä, joiden asiakkaat kylpevät välittämisen valossa. Oman elämäni toivottuja käännekohtia reunustivat ikävä kyllä, välinpittämättömät auttajat.

Jokaisessa työssä olisi hyvä olla sydän mukana mutta varsinkin kutsumusammateissa se on välttämättömyys. Hakeutumistahan niihin perustellan yleensä auttamishalun vuoksi.

Jos työ väsyttää on siitä yksinkertaiseti sanottava esimiehelle. Noustava barrikaadeille sen vuoksi, että sinulla on vastuu toisen ihmisen hengestä.

Valitsemassasi ammatissa sinulla on vastuu välittämisestä. Ja asiakkaistasi, jokaisella on oikeus välittämiseen.

Ja silloin sinulla on oikeus vaatia työstäsi parempaa palkkaa ja sitä, että töissä on niin monta henkilöä, että jokaisen työntekijän jaksaminen on taattu, jotta oikeus välittämiseen toteutuu, jokaisen asiakkaan kohdalla.

ARVOTTOMUUS MUOKKAA MAAILMAAMME

Me syytämme työnantajia siitä, että joudumme tekemään ylitöitä palkatta ja ettei töissä ole tarpeeksi henkilökuntaa. Me syytämme hallitusta siitä, että se pakottaa meidät töihin kriisiaikoina piittaamatta meistä pätkääkään. Mutta silti meillä on valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuus ihan omissa käsissämme.

Orjatyöthän on lakkautettu kuulemma satoja vuosia sitten. Elämme valtiossa, jossa voimme tuoda julki mielipiteemme. Me kaunistelemme, että materialistinen ahneus ei saa mennä ihmishenkien edelle. Me kaikki tiedämme tämän ja puhumme siitä suureen ääneen toisillemme. Mutta missä ovat ne teot?

Ja ei en puhu hallituksen teoista. En ammattiliittojen. Niin kauan, kun emme itse vaadi muutosta eivät nekään tahot korviaan lotkauta.

Ei meidän hyvinvoinitimme muodostu, jostain kaukaisista koneistosta tai tuntemattomasta byrokratiasta. Me kaikki olemme tuon koneiston jäseniä. Me olemme sen toimivia osia. Me olemme niitä, jotka toimillaan luovat noita päätöksiä.

Kyllä juuri sinä. Ja minä. Niin kauan, kun suostut tekemään töitä pienellä palkalla tai palkatta huonoisaa työolosuhteissa, älä syytä työnanatajaasi. Pelkkä peiliin katsominen riittää.

Arvottomuus tulee esiin niin monin tavoin.

Jos on luovuttanut pois ihmisarvonsa, kuten minä tein, siitä on turha syyttää muita.

OMILLA TEOILLAMME TÄNÄÄN ME LUOMME HUOMISEN TULEVAISUUDEN

Ei ole olemassa valtiota ilman yksilöitä. Ja vain yksilö itse voi määrittää oman arvonsa. Jos  jokainen meistä katsoo oman arvonsa paremmaksi mitä me nyt annamme teoillamme ja saamattomuuksillamme ymmärtää, maailmamme muuttuu.

Itseään ja työtään arvostava ihminen luo hyvää ympärilleen pelkällä olemuksellaan. Välittäminen synnyttää välittämistä. Kun autamme niitä, joiden omat voimat eivät enää riitä se voimautaa koko yhteiskuntaa.

Arvostaessame itseämme se muuttaa elämäämme. Se muutta ympärilämme olevien elämää. Se muuttaa maailmamme.

Heräämme huomaamaan, että elämälläni on tänään minulle aidosti väliä. Että välittämiseni kosketti jonkun toisen ihmisen elämää, että hänen elämällään oli minulle väliä.

Oikeus välittää itsestään ja ympäristöstään, eivät ole sanahelinää. Ne ovat niitä hetkiä, kun ihminen herää sydäntietoisuuteen ja rupeaa ymmärtämään rakkauden ja ymmäryksen voiman.

Ne ovat niitä hetkiä,  kun ihminen oivaltaa ottaa vastuun itsestään ja sitä kautta muista.

Ne ovat niitä hetkiä, kun heräämme sanomaan Ei enää, nyt riittää.

Maailma ei muutu saarnaamisella, julistamisella eikä välinpitämättömyydellä mutta se voi muuttua sillä, että uskallamme vihdoin herätä syvääkin syvemmästä turtumuksen unesta.

Se voi muuttua välittämisellä.  Ja välittäminen on maailman helpoin juttu.

Kauneinta Valoa Päivääsi <3

VERKKOKAUPPAAN OSTAMAAN VAPAUDEN ASEMA E-KIRJA

ARVOTTOMUUDEN KOKEMUS LUO KALTOINKOHTELUA

JAA YSTÄVILLESI

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vieritä ylös